Imatrankoski

Koski syntyi n 5000 vuotta sitten kun Saimaan vesimassat murtautuivat Salpausselän läpi Vuoksenniskan kohdalla. Kosken silloisesta laajuudesta ja voimasta kertovat lukuisat hiidenkirnut. Maamme vanhin matkailunähtävyys Imatrankoski on tehnyt Imatraa ja Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti. Sitä on kuvattu sekä kirjoituksissa että maalauksissa.

Imatran matkailun katsotaan alkaneen jo v. 1772 kun Venäjän keisarinna Katariina II seurueineen saapui katselemaan Saimaan vesien rajua kamppailua kosken kapeassa uomassa. Vuonna 1872 rakennettiin köysirata, jolla rohkeimmat pääsimät ylittämään kuohuvan kosken korissa. Huimapäisimmän ylityksen vaijerilla kävellen teki v. 1885 Rudolf Blondin tyttärensä Anthonian kanssa. Sata vuotta myöhemmin eli vuonna 1985 saman tempun teki Ladislav Kaiser.

Valtionhotellin valmistuttua v. 1903 kosken partaalle ennennäkemätön turistivirta vyöryi Imatralle. Neljätoista junaa päivässä kuljetti Pietarin aristokratiaa kosken kuohuja ihailemaan. Kosken kuohut olivat valloillaan aina vuoteen 1929 saakka, jolloin koski padottiin Imatrankosken vesivoimalaitoksen valmistuttua. Nykyisin kosken kuohuja voi ihalla kesäkaudella järjestettävissä koskinäytöksissä. Vuonna 1998 koskinäytökset saivat täysin uuden ilmeen: päivänäytöksissä kosken kuohuja tehostetaan Jean Sibeliuksen Karelia-sarjan musiikilla. Ilta- ja yönäytöksissä Sibeliuksen musiikin lisäksi kosken mahtavia kuohuja tehostaa Ekku Peltomäen suunnittelema valoshow.